Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluissa perehdyttäjät vastaavat työnopastuksesta. Kreetta Lindroos ja Satu Vuorialho valottavat uuden työntekijän polkua itsenäiseksi työntekijäksi.
Uuden työntekijän perehdytykseen osallistuvat esihenkilö, perehdyttäjä sekä tarvittaessa työkohteen laitoshuoltajat. Esihenkilö vastaa henkilöstöhallintoon kuuluvien asioiden perehdytyksestä, työnopastus on perehdyttäjien vastuulla. Kohteen laitoshuoltaja voi opastaa harvemmin tehtäviin, aikasidonnaisiin töihin.
Koulutetun työvoiman saaminen puhtausalalle on haasteellista. Vastuu ammatillisesta osaamisesta siirtyy yhä enemmän työnantajalle, jolloin työnopastuksen merkitys korostuu.
Jokaisen uuden työntekijän polku itsenäiseen työskentelyyn on erilainen. Se riippuu muun muassa koulutuksesta, työkokemuksesta, tavasta oppia, kielitaidosta ja työkohteesta. Tavoite on kuitenkin aina sama: opastuksen jälkeen laitoshuoltaja tietää työnsä tavoitteet ja pystyy perustelemaan valintansa.
Askel askeleelta
Kreetta Lindroos ja Satu Vuorialho ovat koulutukseltaan laitoshuoltajia. Oman ammattiosaamisen ylläpito on heille tärkeää.
– Osallistumme koulutuksiin aina kun mahdollista, jotta ammatillinen osaamisemme pysyy ajan tasalla. Koemme myös ammatilliset keskustelut esihenkilöiden ja laitoshuoltajien kanssa todella hyödyllisiksi.
Kumpikin osallistuu parhaillaan työpaikkaohjaajakoulutukseen. He toteavat, että koulutuksessa esille tuotu viiden askeleen opastusmenetelmä – valmistautuminen, opetus, mielikuvaharjoittelu, taidon kokeilu sekä harjoittelu ja opitun varmistaminen – soveltuu hyvin siivoustyön opastukseen.
Valmistautumisessa selvitetään uuden työntekijän osaamisen taso. Lisäksi perehdytään hänen tulevaan työkohteeseensa.
– Oppijat ovat erilaisia, joten kuuntelu ja valmistautuminen kuhunkin opastustilanteeseen on tärkeää, Satu Vuorialho korostaa.
– Jos työntekijällä on aiempaa kokemusta siivouksesta, perehdytys voi sisältää vain työkohteeseen ja sen palvelukuvaukseen perehdytyksen sekä opastuksen kohteen siivousvälineisiin, -aineisiin ja -koneisiin, Kreetta Lindroos kertoo.
– Mutta jos koulutus tai kokemus ammattisiivouksesta puuttuu, opastus on laaja-alaista ja perusteellista. Näytämme, miten työ tehdään, minkä jälkeen opastettava alkaa harjoitella työtä. Sen jälkeen tehtävämme on ohjata, kannustaa ja varmistaa oppiminen.
Arvot tienviittoina
– Uutta työntekijää ei pidä jättää liian nopeasti yksin, vaan hänen tulee ensin kokea, että hän hallitsee työn ja työkohteen. Mutta opastuksen aikana tarvitaan myös yksintyöskentelyä, sillä sinä aikana nousee kysymyksiä, joihin seuraavalla tapaamisella haetaan vastauksia, Satu Vuorialho toteaa.
– Opastamme suomeksi. Siksi alussa on tärkeä hahmottaa, mikä on uuden työntekijän suomen kielen taito. Se määrittää paljon työnopastuksen kulkua. Työpaikkailmoituksissa ei kielitaitovaatimusta ole enää, sillä sen havaittiin karsivan hakijoita.
Kreetan ja Satun kokemukset korostavat taitoa tulkita vuorovaikutustilannetta. Esimerkiksi jännittääkö perehdytettävä, onko hän motivoitunut aloittamaan työnsä ja sen arviointia, osaako opastaa juuri tätä henkilöä niin, että hän ymmärtää opastettavat asiat oikein.
Kreetta kertookin miettineensä paljon, miten motivaatio rakentuu ja miten voi säädellä omaa aktiivisuutta ja passiivisuutta.
– Oppijalle täytyy antaa tilaa, häntä täytyy kuunnella ja kannustaa. Opastuksessa toteutuvat hyvin myös yrityksemme arvot: kysyminen, kuunteleminen, kunnioitus ja kannustaminen.
Milloin perehdytys on onnistunut?
Onnistunut työntekijälähtöinen perehdytys on sekä uuden työntekijän että työnantajan etu.
– Tavoitteenamme on, että perehdytys auttaa työntekijää onnistumaan työssä, kannustaa, antaa palkitsevia kokemuksia ja ehkäisee tapaturmia ja ammattitauteja, Satu toteaa.
Yrityksen toiveena on, että perehdytys johtaa pitkiin työuriin. Tämä on toteutunut niin Satun, 30 vuotta alalla, kuin Kreetan, 14 vuotta alalla, kohdalla. He ovat myös esimerkkejä siitä, että puhtausalalla on mahdollisuus toimia erilaisissa työtehtävissä ja työympäristöissä sekä edetä uralla, jos niin haluaa.
Perehdyttäjiä Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluissa on ollut syksystä 2020 lähtien. Resurssien kohdentaminen työnopastukseen näkyy jo nyt palautteessa.
– Toteutimme helmikuussa 2022 sisäisen auditoinnin. Perehdytys sai todella hyvää palautetta, kiittää asiakaspäällikkö Sannamari Suvisilta.
